Suurien metsäkoneiden haasteet ensiharvennuksilla

Esitellessäni Logbullettia  metsämessuilla olen huomannut valtaosan vierailijoista saaneen innon tulla katsomaan Logbullettia huonoksi kokemansa ensiharvennuslaadun takia.  Huonosti tehdyn koneellisen ensiharvennuksen jälkeen  metsässä

• ajourat ovat liian lähellä toisiaan
• ajourat ovat liian leveät
• puita on kolhiutunut korjuutyössä kasvatuskelvottomiksi
• puiden jakautuminen on epätasaista. Ajourien laidoilla on harvaa ja kauempana ajourein keskellä on puita tiheämmässä. Puustomäärä voi olla oikea, puut vain kasvavat väärissä paikoissa
• metsästä on poistettu kasvatuskelpoisemmat paksummat puut ja jätetty jäljelle pienempiä puita.
• metsään on syntynyt syviä ajouria myöhästyneen ajaminen seurauksena

Suomen metsissä työskentelee suuri joukko hyviä konekuskeja. Ja seassa on muutamia vähemmän kokeneita metsäkonekuskeja ja hyvälläkin kuskeilla tulee välillä huonoja päiviä.  Heikosti tehty ensiharvennus määrittää metsän koko kierron tuoton.

Metsänomistajien tunne heikosta koneellisien ensiharvennuksien korjuulaadusta saa vahvistuksen Metsäkeskuksen seurantaraporteista. Metsäkeskuksen vuoden 2016 tarkastuksissa 37% harvennuksista sisältä joko huomatettavaa tai olivat virheellisiä. Enemmän kuin joka kolmas harvennus menee jollakin asteella pieleen. Tyypillisimmät virheet vuonna 2016 olivat:

• Runkovaurioita liian paljon
• Urapainaumia liian paljon
• Ajourat liian leveät
• Harvennettu liian harvaksi

Ajourat ovat koko suomessa keskimäärin 4.5 metriä leveitä, mutta esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä ajourat keskimäärin 4.8 metriä leveitä. Jos keskimääräinen ajouraleveys on 4.8 metriä, löytyy  alueen metsistä paljon reilusti leveämpiä ajouria.

Yllä oleva kantohintalaskelman luvut  eivät ole keksittyjä. Metsänomistajalta veloitettu korjuukustannus oli 37.2 euroa per kuutio. Metsänomistajan tilipussi jäi laihaksi energiapuuharvennuksella. 134.5 kuutioa puuta energialaitoksella tuotti 172.5 euroa metsänomistajalle. Kokopuurangan korjuukulut olivat yhtäsuuret kuin puusta saatu myyntitulo.

Suurin metsäkoneisiin pohjautuva puustonkorjuu on korjuunopeudelta tehokas. Mutta ei kaikilla kohteilla kustannustehokas. Metsänomistajan kannalta ei ole merkityksellistä miten pitkään korjuutyö kestää, vain kustannuksilla ja metsänkunnolla hakkuun jälkeen on väliä.

Uudistushakkuilla ja muita suurempia puita sisältävillä kohteilla suuret metsäkoneet ovat tehokkaita myös taloudelllisessa mielessä. Oikea kone, oikeaan paikkaan.

Puunostajat tuntevat korjuukustannukset tarkkaan. Pienet ensiharvennuskohteet eivät ole puunostajien ykkösostokohteita. Harvesteri harventaa hehtaarin päivässä, parin päivän takia ei kannata tuoda koneita paikalle. Monella metsätilalla on historiallisista syistä pieniä reilusti alle hehtaarin kuvioita.

Pienien kohteiden myyminen on koneelliseen korjuuseen kohtuullisella hinnalla on käytännössä mahdotonta ellei lähellä ole toista korjuukohdetta.  Moottorisahalla puita kaadettaessa ja pienellä metsäkoneella puita ajettaessa ei käsittelykuviolla ole minimipinta-alaa.

Logbulletilla ei kannata ajaa puita metsästä pois suuren harvesterin jälkeen harvennuksillakaan. Harvesteri jättää metsään suuremmalle ajokoneelle riittävän ajouran edetessään metsässä. Pienen koneen etu on menetetty jo korjuuvaiheessa.

Ensiharvennusta seuraavissa hakkuissa puuväli kasvaa käytännössä yhtäsuureksi kuin mitä suuret ajokoneet tarvitsevat. Ensiharvennuksen jälkeen kasvamaan on jätetty vain hyviä puita jolloin konekuskin puulajivalinta on huomattavan helppoa.

Ajouraton ensiharvennus

Suomessa ajourien keskimääräinen leveys on 4.5 metriä ja ajouraväli 20 metriä. Koneellisessa korjuussa yli  20% metsänpinta-alasta on ajourana ensiharvennuksen jälkeen. Vaikka puut hyödyntävät ajouraa kasvamiseen, tulee ajourasta kasvutappiota osan metsäpinta-alasta ollessa puuta tuottamatonta aukkoa.

Leveille ajourille on vaihtoehtona ajouraton harvennus. Puut kaadetaan moottorisahalla ja  kuljetetaan puuvälejä hyödyntäen metsästä pois.  Metsä  jää kasvamaan tasaisena  seuraavaan hakkuusen asti.

Ensiharvennusta seuraava harvennus kannattaa yleensä tehdä koneellisesti. Silloin avatttavilta ajourilta kertyy reilusti tukkikokoon kertynyttä puuta. Ajourilta kertyneet puut ovat hyvää tuloa. Harvennuksien välissä on etelässä 10-15 vuotta jolloin edes korkolaskelmat eivät pilaa iloa.

Ensiharventaminen on mukavaa puuhaa. Suosittelen jokaiselle jotka pystyvät järjestämään riittävästi aikaa harvennuksille kokeilemaan moottorisahalla ensiharventamista.

Olen tehnyt puuntuottaja.com sivuston youtube-kanavalle useamman videopätkän kuusikon ensiharvennuksesta sekä blogin-puolelle pidemmän tekstin tee-se-itse kuusikon ensiharvennuksesta.

Moottorisahalla voi tehdä joutuisasti myös energiapuuharvennusta ja ajaa puut haketuspaikalle omalla ajokoneella. Karsimattomasta energiapuusta tulee harvoja kuormia, kannattaa laittaa kuormatilaan pohjalle levy ja karikoihin jatkoja ajettaessa karsimatonta energiapuuta tai oksamassaa.

Pienellä metsäkoneella saa metsästä myös kuitukokoista puuta suurempaa puutavaa pois. Seuraavalla sivulla metsästä noudetaan tukkikoisia puita.